Nuorasen laavu
Nuorasen laavu Tutustu! Nuorasen laavu Laavu on sijoitettu Nuorasen järven rannalle, niemen kärkeen, joten joka suunnasta avautuu upea järvimaisema. Paikka tarjoaa rauhaa ja upeat erämaisemat… Lue lisää »Nuorasen laavu
Nuorasen laavu Tutustu! Nuorasen laavu Laavu on sijoitettu Nuorasen järven rannalle, niemen kärkeen, joten joka suunnasta avautuu upea järvimaisema. Paikka tarjoaa rauhaa ja upeat erämaisemat… Lue lisää »Nuorasen laavu
Harjuntakasen laavu Tutustu! Harjuntakasen laavu Laavu sijaitsee Harjuntakasen järven rannalla kauniissa luonnonmaisemassa ja tarjoaa oivan levähdyspaikan retkeilijöille, jotka haluavat nauttia rauhallisesta ja koskemattomasta luonnosta. Paikka… Lue lisää »Harjuntakasen laavu
Pihtiputaalla toimiva tislaamo ja panimo. Tilamme sijaitsevat keskellä Suomea Kolima-järven rannalla. Ovemme ovat avoinna vierailijoille, jotka haluavat oppia pontikan valmistuksen saloista opastetuilla kierroksilla.
Urheilun-ja vapaa-ajan tuotteita ja palveluita tarjoava kivijalkakauppa Pihtiputaan keskustassa.
Ritovuoren ulkoilualueelta löytyy kuntoportaat, frisbeegolf-rata, ulkokuntosali ja laavu. Talvisin alueelta löytyy valaistu hiihtolatu sekä pulkkamäkiä. Lisäksi Ritovuoren päälle johtavan tien varressa sijaitsee lumilautaspotti. Kesäisin alueelta löytyy hyvät lenkkeilypolut.
Pääkirkon lisäksi Pihtiputaalla on Muurasjärven kylällä v. 1963 valmistunut kyläkirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Esko Laitinen. Kirkkoa kunnostettiin ja laajennettiin v. 1987. Tämä kirkko on 30 km päässä kirkolta Reisjärven suuntaan.
Pihtiputaan kirkko on rakennettu vuonna 1783 Pihtiputaan keskustaan. Vuonna 1780 Pihtipudas oli muodostettu Viitasaaren rukoushuonekunnaksi, ja kun paikkakunnalle saatiin oma pappi, alettiin kiihkeästi toivoa omaa kirkkoa.
Suomalaisen keihäänheiton historiaan on mahdollisuus tutustua Suomen ja koko maailman ainoassa keihäsmuseossa, joka sijaitsee Putaanportin alueella. Aiheeseen liittyvä keihäänheittäjäpatsas sijaitsee keskusurheilukentällä.
Pihtiputaan kotiseutumuseo toimii vuonna 1857 rakennetussa viljamakasiinirakennuksessa. Alkuperäisessä makasiinirakennuksessa oli varkauksien ehkäisemiseksi kaksinkertaiset seinät, joiden välissä oli leveä käytävä, jotta viljalaareista ei voinut varastaa jyviä poraamalla reikää ulkoseinään.